Esteitä Aapelilla 28.1

Eilen pääsin kahdelta koulusta, uuvuttava teoriapäivä takana ja suoraan siitä tallille. Haimme kaikki ponit sisään sillä siskoni julia tuli ratsastamaan Lissun. Julian ja Lissun elämää voi seurailla enemmän Julian blogin puolella minkä linkkaan alas. Otin taas aapelin ja Rudin samaan aikaan, vaikeuksia meinasi tulla taas kun aapeli ei halunnut liikkua. Ollaan Hennan kanssa mietitty että onko tallissa joku mikä pelottaa koska kentälle lähtiessä on pirteä, joten tuskin yrittää luistaa työteosta. Kinkkinen juttu mutta seuraillaan. 

Pitkästä aikaa päätimme hypätä. Henna suunnitteli meille tehtävän jossa pitkältä sivulta lähdettiin vinosti ristikolle ja siitä pystyi jatkamaan kavaletille. Aloitimme tunnin alkuverkalla ja Aapeli oli oikeaan kierrokseen tosi jäykkä taas.. Pitää alkaa treenaamaan enemmän oikeaa kierrosta. Kun tuli alkulaukkojen aika niin Aapeli lähti ryöstämään oikeaan kierrokseen mutta poni oli nopeaa taas hallinnassa ja pääsimme aloittamaan kavaletti verryttelyn. Menimme ensin ravissa kavaletteja josta siirryimme laukassa kahdeksikko tehtävään.

Aapelin kanssa aloimme sitten menemään ristikkoa ja lopulta siirryimme menemään linjaa. Aluksi oli laukkojen sopivuuden kanssa ongelmaa mutta saatiin ne sopimaan. Viimeiseksi tehtäväksi otimme hieman kääntymisharjoitusta. Menimmeensin ristikon josta jatkoimme kavaletille kuudella laukalla. Kavaletin jälkeen kännyimme mahdollisimman pienellä reitillä takaisin ristikolle. Alkuun ei oikein onnistunut mutta hetken päästä jo tehtävä sujui täydellisesti. Omassa istunnassa olisi vielä paljon kehitettävää! Samalla kun menin aapelin kanssa esteitä reenasi Julia Lissun kanssa asettumista ja laukan nostoja. 

Lissu alkaa jo pikkuhiljaa asettumaan ja laukat nousee jo hyvin pieniä loikkia huomioon ottamatta. Kun lopetimme kävelimme vielä maastossa hetken ja kentällä siihen asti että hengitykset tasaantui. Kumpa saisin tuon ponin klipattua, alkaa olemaan niin vaikeaa reenaaminen kun poni on niin helposti hiessä. Tallilla laitoimme vielä heinät, ruuat ja vedet, jolloin olimme valmiita lähtemään kotiin päin.

Siinä vielä video Lissun parista nostosta.

http://eioppiojaankaada-julia.blogspot.fi/

23 - 25.1 Kuulumisia + uuden tuttavuuden esittely :)

Alan taas blogiin kirjoittelemaan Aapelin ja Lissun kuumisia. Menin lauantaina tallille päiväsaikaan, Henna, Ansku ja minä laitoimme ponit valmiiksi ja lähdimme pellolle ratsastelemaan. Aapelilla oli laukassa taas pahasti ongelmana painaa kädelle, ajattelin että jos sillä on vain virtaa liikaa joten otin muutaman kerran lujempaa laukkaa. Laukkojen jälkeen Aapeli ei enää painanut ollenkaan kädelle joten luulen että johtui siitä että virtaa oli. Ratsastuksen jälkeen kävimme kiertämässä maastossa pienen lenkin.

Sunnuntaina sain siskoni mukaan ottamaan kuvia. Olimme koko konkkaronkka liikenteessä. Itse aloitin liikuttamalla Rudia mutta sain mahdollisuuden kavuta Lissun selkään, joten otin tilaisuudesta kiinni. Voisin esitellä siis uuden liikutushevoseni. Tiny but spicy oikealta nimeltään, tutummin Lissu on entinen ravuri jonka kanssa alamme harjoitella ratsun tehtäviä. Lissu on iso verratuna Aapeliin tai Nanaan joten selässä istuminenoli yllättävän vaikeaa aluksi, loppujenlopuksi siellä oppi istumaan jotenkin. Harjoitus tekee mestarin!

Otimme lissun kanssa ympyräharjoituksia jotka sujuivat vasempaan kierrokseen hyvin mutta oikeaan lissu puski kokoajan sisälle. Koikeilimme myös ensimmäisiä kertoja laukkoja ja meni tosi hyvin vaikka välillä vähän peppu nousikin.

Maanantaina en päässyt tunnille koska olin unohtanut työvaatteeni kotiin. Pääsin siitä näpärästi Hannan kyydillä tallille tekemään tallihommia. Aloitin siivoamalla karsinat Hannan apuna, sen jälkeen laitoimme vedet ja heinät valmiiksi. Siirryimme sisälle jossa aloitin suitsien pesu operaation jossa pesin aapelin suitset ja kaikki nanan vanhat suitset. 

Henna tuli tallille suurinpiirtein 13 - 14.00 aikaan jolloin aloimma valmistella Aapelia ja Marttia maastolenkille.  Lähdimme täysin tuntemattomalle reitille joka osoittautui todella hyväksi reitiksi. Ravailimme hieman maastossa ja lähdimme sitten takaisinpäin tallia. Matkalla oli oikein mukavan näköinen ylämäki jonka otimme aapelin kanssa laukassa. Lähdimme maastoreitiltä tallille johtavalle tielle, jossa kulkee koulupäivinä bussit koululaisille. Olimme jonkin matkaa ehtineet kulkea tallille päin jolloin takaa tuli bussi. Bussi ei hidastanut vaikka näki ponit jolloin kokemattomat nuoret ponit hieman pelästyivät, tästä seurauksena Martti alkoi pomppia keskelle tietä joka sai bussikuskin jarruttamaan. Aapeli oli kiltisti niinkuin yleensä, eikä kummemmin säikkynyt. Onneksi selvisimme ponien kanssa pelkällä säikähdyksellä.

Menimme vielä käymään kentällä jossa Henna hieman piti tuntia minulle ja Aapelille ja saimme asioita rullaamaan jo paljon paremmin. Koitettiin saada poniin enemmän rentoutta ja alkoi jo venyttämään hyvin kaulaa ravissa. Aletaan Aapelin kanssa olemaan jo tosi pitkällä koulutuksessa! Alan olla tosi ylpeä ponista, kuinka hyvin menee nykyään ympyrätyöskentely ja jopa pohkeenväistötkin alkaa pikkuhiljaa sujua.

Huono kuva mutta Aapeli ja Enni :)

Veimme ponit talliin ja otimme varusteet pois, sen jälkeen pääsivät tarhaan syömään. Otimme Lissun sisälle ja laitoimme kuntoon. Lähdimme kentälle ja Henna meni alkuverryttelyt, kun Lissu oli vertynyt nousin vuorostaan selkään, jälleen Hennan opettamana. Opettelimme Lissun kanssa sitä miltä ohjastuntuma tuntuu, eikä Lissu aluksi tykännyt ollenkaan ja tappeli hieman vastaan mutta lopetti kuitenkin kun tajusi että ulko-ohja on sille turvana. Lissu oli tosi mukava, mutta taitaa  kiima olla tulossa tai juuri menossa. 

Tässä vielä kooste sunnuntaista.

Ilmoitusasiaa!

Pitkään pitkään aikaan en ole blogiin kirjoittanut ja haluan pyytää sitä anteeksi. Tässä ajassa on tapahtunut paljon. Esimerkiksi Nana on laukannut vihreille laitumille cushingintaudin takia. Nanan lopettaminen oli vaikea päätös omistajalle, mutta nyt se saa laukata vihreillä laitumilla ilman minkäänlaisia kipuja ja Aapeilla on alettu reenata esteitä jos pääsisi ensi kesänäkorkkaamaan ensimmöisen kisakauden. Haluan hieman kirjoittaa tiivistelmää minun ja Nanan tarinasta vielä blogin puolelle.

Nanan ja minun tarina alkoi 13.9.2012 joka oli kuin taivaanlahja minulle. Aluksi meillä oli paljon ongelmia yhteisen sävelen löytämisen kanssa mutta kun vuoden olin Nanalla ratsastanut niin yhteinen sävel oli alkanut jo löytyä. Virpitallilla oli stressaava ilmapiiri joka stressasi minua ja Nanaa paljon, esimerkiksi yksi suuri tekiä oli ravurit joita Nana pelkäsi kuollakseen. 

1.5.2013 pääsimme muuttamaan uuteen kotiin ja siellä aloimme Nanan kanssa luottaa vielä enemmän toisiimme joka oli aivan mahtava juttu! Nanastakin tuli paljon rennompi uudessa kodissa, joka helopotti ratsastamista ja Nanasta huomasi muuoksen heti. 

Sitten kuitenkin Nana siarastui ja oli aika sanoa viimeiset hyvästit maailman parhaimmalle hevoselle jonka kanssa koin hyvää ja pahaa ja silti vaikka hermot on ollut mennä ainakin sata kertaa olen jaksanut aina vain jatkaa Nanan kanssa, enkä kadu sitä kertaakaan. Nanan kanssa oleminen sai aina arkihuolet unohtumaan. Hieman päälle neljä vuotta meillä tuli yhdessä.

 Hirmuinen ikävä jo nyt enkelihevosta <3

Viimeinen kuva nanan kanssa.

Siispä haluan kysyä haluatteko seurata vielä Aapelin elämää blogin kautta? Ensi kesänä aloitetaan kisakausi joten paljon postauksia pitäisi tulla.